Ensimmäinen askeleeni blogien maailmaan tapahtuu yllättävästi mökillä. Keskellä korpea, jossa puhelimet eivät toimi kunnolla, televisiosta häviää kuva ja nettiyhteys toimii yhtä nopeasti kuin betoniin valettu etana liikkuu. Eikä silti olla kuin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
Silloin joskus, ehkä viisi-kuusi vuotta sitten, täällä lomailua pystyi oikeasti kutsumaan mökkielämäksi, ulkovessoineen päivineen. Nyt täältä löytyy kolme televisiota + televisioviritin tietokoneeseen, dvd-soittimet, digiboksit ja se paljon mainostettu liikkuva laajakaista. Ja sisävessa.
Oma aitta varmaan kelpaisi monelle, mutta minä en ole innoissani. Onhan se mukavaa, että saa datailla rauhassa kuten kotonakin, mutta löytyy tästä kopperosta puutteitakin. Lämmitys on yksi sellainen. Ah, juhannuksena oli suorastaan loistavaa herätä aamuyöllä siihen, että on aivan jäässä. Vaikka olin hautautunut peiton alle ja ylläni oli reilusti enemmän vaatteita, kuin mitä yövaatteina yleensä käytetään, täällä oli silti aivan saamarin kylmä. Ötökätkin tykkäävät majailla täällä, ja minulla on paha tapa panikoida niiden lähettyvillä.
Herää kuitenkin kysymys, miksi tänne pitää raahautua kesällä joka viikonloppu ja vielä viikollakin, kun täällä ei muuta tehdä kuin maataan sohvalla katsomassa televisiota. Välillä kirotaan, kun kuva pätkii. Ennen joku saattoi lähteä kalaan tai marjametsälle, nyt ei jaksa sitäkään. Tai sitten hääritään koko päivä keittiössä leipoen niin paljon pullaa ja kakkua, että ne riittäisivät koko Suomen armeijalle. Auringonottokin onnistuisi paremmin kotona, sillä täällä joko sataa tai on täysin pilvinen taivas. Aina.
Minullekaan ei ole täällä parempaa tekemistä kuin hakata läppärin näppäimistöä, ja kertoa siitä maailmalle (eli muutamalle ihmiselle). Mökkielämä ei sovi minulle sitten yhtään. Tulen hulluksi aka mökkihöperöksi.
Aamupalakin on vielä syömättä, joten voisin lähteä ryöstöretkelle keittiöön. Laitetaan nyt loppuun vielä pätkä 'päivän biisistä', joka on tällä kertaa myös blogin nimi. Taidankin tehdä 'päivän biisistä' ihan tavan, vaikka en välttämättä ehdi joka päivä tänne sepittelemään.
Että hyvät päivänjatkot vaan ja sillee, kuunnelkaa päivän biisi, se on hyvä.

Peace of mind, you run away from me
So make me lose my mask of sanity

~Children of Bodom - Mask of Sanity